Sisältö
Rajoittaa (verbi)
Paineistamiseen; pakottaa; velvoittaa.
Rajoittaa (verbi)
Pysyä rajoissa; rajoittaa.
Rajoittaa (verbi)
Tuloksen vähentäminen vastauksena rajallisiin resursseihin.
Rajoitus (substantiivi)
Jotain, joka rajoittaa; rajoitus.
Rajoitus (substantiivi)
Vastustamaton voima tai pakko.
Rajoitus (substantiivi)
Edellytys, jonka optimointiongelman ratkaisun on täytettävä.
Rajoitus (substantiivi)
Yhteys tai muu rajoitus, joka ylläpitää tietokannan eheyttä.
Rajoittaa
Varmista joukkolainoilla; ketjuun; kiinnittää tai rajoittaa; pitää tiukasti kiinni; supistaa.
Rajoittaa
Tuoda kapeaan kompassiin; puristaa.
Rajoittaa
Pysyä väkisin; hillitä; tukahduttaa.
Rajoittaa
Pakottaa; pakottaa; tarvita; velvoittaa.
Rajoittaa
Rikkoa; raivoaa.
Rajoittaa
Tuottaa tavalla, joka antaa luonnotonta vaikutusta; kuten, rajoitettu ääni.
Rajoitus (substantiivi)
Rajoittava teko tai rajoitetun tilan tila; se, joka pakottaa tai rajoittaa toimintaa; pakkoa; pidättyvyyttä; välttämättömyys.
Rajoittaa (verbi)
pidätellä
Rajoittaa (verbi)
rajoittaa;
"Kiristä säännöt"
"jäykistää säädöksiä"
Rajoitus (substantiivi)
fyysisesti rajoitetun tilan;
"koiria tulisi pitää hillittyinä"
Rajoitus (substantiivi)
laite, joka hidastaa jotain liikettä;
"autossa ei ollut kunnollisia turvajärjestelmiä"
Rajoitus (substantiivi)
rajoittava teko; uhka tai voimankäyttö hallita muiden ajatuksia tai käyttäytymistä
