Sisältö
- Tärkein ero
- Tyydyttyneet hiilivedyt vs. tyydyttymättömät hiilivedyt
- Vertailutaulukko
- Mitä ovat tyydyttyneet hiilivedyt?
- esimerkki
- Mitä ovat tyydyttymättömät hiilivedyt?
- esimerkki
- Keskeiset erot
- johtopäätös
Tärkein ero
Tärkein ero tyydyttyneiden hiilivetyjen ja tyydyttymättömien hiilivetyjen välillä on, että tyydyttyneet hiilivedyt ovat hiilivetyjä, jotka sisältävät yhden kovalenttisen sidoksen hiiliketjussa, kun taas tyydyttymättömät hiilivedyt ovat hiilivetyjä, jotka sisältävät kaksois- tai kolmoissidoksen päähiiliketjussa.
Tyydyttyneet hiilivedyt vs. tyydyttymättömät hiilivedyt
Tyydyttyneet hiilivedyt ovat hiilivetyjä, jotka sisältävät vain yhden sidoksen hiiliketjussa, kun taas tyydyttymättömät hiilivedyt ovat hiilivetyjä, jotka sisältävät kaksois- tai kolmoissidoksen päähiiliketjussa. Tyydyttyneet hiilivedyt ovat aina esimerkkejä alkaanista, kun taas tyydyttymättömissä hiilivedyissä on aina esimerkki vain alkeenista ja alkeenista. Tyydyttyneet hiilivedyt ovat hyvin vähemmän reaktiivisia kuin tyydyttymättömät hiilivedyt, kun taas tyydyttymättömät hiilivedyt ovat reaktiivisempia kuin tyydyttyneet hiilivedyt. Tyydyttyneet hiilivedyt tuottavat sinisen ja ei-noen liekin palaessaan ilmassa, kun taas tyydyttymättömät hiilivedyt tuottavat keltaisen ja noen liekin palaessaan ilmaan. Tyydyttyneissä hiilivedyissä on vähemmän hiiltä kuin vedyssä, kun taas tyydyttymättömissä hiilivedyissä on suuri määrä hiiltä verrattuna vedyyn. Tyydyttyneet hiilivedyt, jotka saadaan yleensä fossiilisista eläimistä ja kasveista, kun taas tyydyttymättömät hiilivedyt saadaan yleensä kasvimateriaaleista. Tyydyttyneet hiilivedyt voivat käydä läpi substituutioreaktioita, kun taas tyydyttymättömät hiilivedyt voivat käydä läpi additioreaktioita. Tyydyttyneissä hiilivedyissä on suuri määrä vetyä, kun taas tyydyttymättömissä hiilivedyissä on vähemmän vetyä. Tyydyttyneet hiilivedyt ovat esimerkki sykloalkaanista, kun taas tyydyttymättömät hiilivedyt ovat aina esimerkkejä sykloalkeenista. Tyydyttyneissä hiilivedyissä on vapaa radikaali -mekanismi, kun taas tyydyttymättömissä hiilivedyissä on elektrofiilinen additioreaktio. Tyydyttyneissä hiilivedyissä on vain sigma-sidoksia, kun taas tyydyttymättömissä hiilivedyissä on sekä sigma- että pi-sidoksia.
Vertailutaulukko
Tyydyttyneet hiilivedyt | Tyydyttymättömät hiilivedyt |
Tyydyttyneet hiilivedyt ovat sellaisia hiilivetytyyppejä, joissa hiiliketjussa ei ole vain tyydyttymättömyyttä. | Tyydyttymättömät hiilivedyt ovat hiilivetyjä, jotka sisältävät kaksois- tai kolmoissidoksen päähiiliketjussa. |
reaktiivisuus | |
Vähemmän reaktiivinen | Reaktiivisempi |
Joukkovelkakirjojen lukumäärä | |
Vain yksi sidos | Tupla- tai kolmoissidos |
luokka | |
Se sisältää alkaanit | Se sisältää alkeeneja tai alkyylejä |
Suotuisat reaktiot | |
Vapaa radikaali mekanismi | Elektrofiiliset additioreaktiot |
Hiilien lukumäärä | |
Vähemmän määrää hiiltä | Suuri määrä hiiltä |
Vedyn lukumäärä | |
Suuri määrä vetyä | vähemmän vetyä |
Palaa ilmaan | |
Se tuottaa sinistä ja ei-noen liekkiä | Se tuottaa keltaista ja nokea liekkiä |
Lähteet | |
Sitä saadaan eläin- ja kasvien fossiileista. | Se on otettu kasvimateriaaleista. |
Mitä ovat tyydyttyneet hiilivedyt?
Tyydyttyneet hiilivedyt ovat hiilivetyjä, joilla on yksinkertainen sidos päähiiliketjussa. Tyydyttyneet hiilivedyt ovat hyvin vähemmän reaktiivisia, koska niissä ei ole vapaita elektroneja. Vetygeenien lukumäärä on erittäin pieni tyydyttyneiden hiilivetyjen alkaaneissa, kun taas hiilien lukumäärä on korkea tyydyttyneiden hiilivetyjen alkaaneissa. Alkaanit kutsutaan yleensä parhaaksi esimerkiksi tyydyttyneistä hiilivedyistä. Ilmassa se tuottaa palamisen seurauksena sinistä ja ei-nokea liekkiä. Kyllästettyjen hiilivetyjen lähteet ovat kasvi- ja eläinfossiilisia materiaaleja. Se ei sisällä moninkertaisia sidoksia kovalenttisena kaksois- tai kolmoissidoksena. Siinä yksin tyydyttää vetyatomilla kaikki neljä hiilen valenssia. Tyydyttyneitä hiilivetyjä, joita kutsutaan pääasiassa yksinkertaisiksi hiilivedyiksi. Tyydyttyneet hiilivedyt ovat vähemmän polaarisia tai ei-polaarisia orgaanisia yhdisteitä. Tyydyttyneet hiilivedyt vastustavat aina additioreaktioita, kuten Lewisin emäksen oksidatiivinen additio, hydraus ja sitoutuminen. Termi kylläisyys on otettu latinankielisestä sanasta ”saturate” tarkoittaa ”täyttämistä. Tyydyttyneet hiilivedyt sisältävät aina sigma-sidoksen, joka on paljon vahvempi kuin pi-sidos. Siksi se on vähemmän reaktiivinen. Hiilen ja vedyn elektronegatiivisuus on melkein samanlainen. Joten, elektronegatiivisuusero on hyvin pieni. Siksi hiilivedyt ovat ei-polaarisia. Tyydyttyneet hiilivedyt eivät liukene polaarisiin liuottimiin, kuten veteen jne.
esimerkki
Metaani, propaani, etaani jne.
Mitä ovat tyydyttymättömät hiilivedyt?
Tyydyttymättömät hiilivedyt ovat tyyppiä hiilivetyjä, joilla on tyydyttymättömyys moninkertaisten kovalenttisten sidosten, kuten kolmoissidosten tai kaksoissidosten muodossa. Tyydyttymättömät hiilivedyt ovat erittäin reaktiivisia, koska niissä on vapaita elektroneja. Vedyn määrä on hyvin vähemmän, kun taas hiilen määrä on korkea. Alkeenit ja alkyleenit ovat parhaita esimerkkejä tyydyttymättömistä hiilivedyistä. Ilmassa se tuottaa palamisen seurauksena keltaista ja nokea liekkiä. Parhaat ja tärkeimmät tyydyttymättömien hiilivetyjen lähteet ovat laitoksen materiaaleja. Sen nimi osoittaa jo, että sillä on kaksinkertaiset tai kolmoissidokset päähiiliketjussa. Siinä kaikki neljä hiilen valenssia eivät ole täysin tyytyväisiä ja muodostavat kaksinkertaisen tai kolmoissidoksen ketjun toisen atomin kanssa. Tyydyttymättömät hiilivedyt ovat polaarisia ja liukenevat veteen johtuen siitä, että yhdisteessä on tyydyttymättömiä. Ne eivät ole yksinkertaisia hiilivetyjä. Se sisältää sekä sigman että pi-sidoksen. Siksi se voi helposti läpikäydä additioreaktioita, kuten hapettava additio, hydraus ja Lewis-emäksen sitoutuminen. Tyydyttymättömät hiilivedyt ovat erittäin käyttökelpoisia muiden orgaanisten yhdisteiden muodostamisessa, ja se on myös erittäin hyödyllinen vastaavien tyydyttyneiden hiilivetyjen muodostamisessa. Tyydyttymättömien hiilivetyjen rakenne on lineaarinen, haarautunut ja syklinen. Sykloalkeenit, tyydyttymättömien hiilivetyjen syklinen rakenne sisältyvät myös tyydyttymättömiin hiilivetyihin.
esimerkki
Eteeni, propeeni, buteeni ja syklohekseeni jne.
Keskeiset erot
- Tyydyttyneet hiilivedyt ovat hiilivetyjä, joilla on vain yksi sidos päähiiliketjussa, kun taas tyydyttymättömät hiilivedyt ovat hiilivetyjä, joilla on useita sidoksia, kuten kaksois- ja kolmoissidos.
- Tyydyttyneet hiilivedyt ovat hyvin vähemmän reaktiivisia, kun taas tyydyttymättömät hiilivedyt ovat erittäin reaktiivisia.
- Tyydyttyneet hiilivedyt tuottavat sinisen ja ei-noen liekin, kun taas tyydyttymättömät hiilivedyt tuottavat keltaisen ja noen liekin.
- Tyydyttyneitä hiilivetyjä saadaan eläin- ja kasvien fossiileista, kun taas tyydyttymättömiä hiilivetyjä saadaan kasvimateriaaleista.
- Tyydyttyneissä hiilivedyissä on erittäin suuri määrä vetyjä, kun taas tyydyttymättömissä hiilivedyissä on suuri määrä vetyjä.
- Tyydyttyneissä hiilivedyissä on erittäin pieni määrä hiilivetyjä, kun taas tyydyttymättömissä hiilivedyissä on erittäin suuri määrä hiilivetyjä.
johtopäätös
Edellä esitetystä päätelmästä päätetään, että sekä tyydyttyneet että tyydyttymättömät hiilivedyt ovat tyyppejä hiilivetyjä. Kyllästetyt hiilivedyt ovat hiilivetyjä, joilla on vain yksi sidos päähiiliketjussa, kun taas tyydyttymättömät hiilivedyt ovat hiilivetyjä, joilla on useita sidoksia, kuten kaksois- ja kolmoissidos. Tyydyttyneisiin hiilivetyihin sisältyy myös alkaaneja, kun taas tyydyttymättömiin hiilivetyihin sisältyy myös sekä alkeeneja että alkyylejä.