Sisältö
Tärkein ero
Varchar ja nvarchar ovat tietolajikkeita SQL Serverissä. Valtaosa varcharin ja narcharin välillä on se, että narcharia käytetään Unicode-merkkien tallentamiseen, kun taas varcharia käytetään non-Unicode-merkkien tallentamiseen. Tietomuisti on 1 tavu merkkiä kohden varcharissa, kun taas tietojen tallennus nvarcharissa on 2 tavua merkkiä kohti. Aihemäärittelyssä varchar auttaa jopa 8000 merkkiä, kun taas nvarchar auttaa jopa 4000 merkkiä.
Mikä on Varchar?
Varchar on AQL-palvelimen tietotyyppi, joka koskee muuttujia. Muut kuin Unicode-merkit tallennetaan varcharilla. Muistin varaus varcharissa on lisättyjen merkkien mukainen. Aihemäärittelyssä varchar auttaa jopa 8000 merkkiä.
Mikä on Nvarchar?
Nvarchar on SQL Server -tietotyyppi, joka koskee muuttujia. Unicode-merkit tallennetaan nvarcharilla. Useita kieliä tallennetaan todennäköisesti tietokantaan. Jos muut kielet ovat tottuneet, nvarchar vie kaksinkertaisen tilan laajennetun merkistöjen tallentamiseen. Arkistoidussa määritelmässä nvarchar auttaa jopa 4000 merkkiä.
Keskeiset erot
- Narcharia käytetään Unicode-merkkien tallentamiseen, kun taas varchar ei myy Unicode-merkkejä.
- Varcharia käytetään ei-Unicode-merkkien tallentamiseen, kun taas nvarchar ei myy vähittäiskaupan muita kuin Unicode-merkkejä.
- Tietojen tallennus 1 tavu merkkiä kohden varcharissa, kun taas narchar-tietojen tallennustila ei yksinkertaisesti ole 1 tavu merkkiä kohti.
- Tietojen tallennus nvarcharissa on 2 tavua merkkiä kohti, kun taas varchar-tietojen tallennus ei yksinkertaisesti ole 2 tavua merkkiä kohti.
- Aihemäärittelyssä varchar auttaa jopa 8000 merkkiä, kun taas nvarchar auttaa jopa 4000 merkkiä.
- Muistin allokointi varcharissa on samanlainen kuin lisätty merkkimäärä ja kaksi ylimääräistä tavua siirtymälle, kun taas nvarchar-muistissa allokointi on samanlainen kuin kahdesti lisätystä merkkimäärästä plus ylimääräisillä tavuilla offsetille.
- Jos sarakkeeseen tai muuttujaan voi myös tallentaa Unicode-merkkejä, käytämme varcharia, kun taas toisessa aspektissa, jos sarakkeessa tai muuttujassa on muita kuin Unicode -sovelluksia, käytämme nvarcharia.
- Muuttujan ilmoituksessa tai sarakkeen määritelmässä, jos ei-pakollisen parametrin venttiiliä n ei yksinkertaisesti määritetä, niin sen ajatellaan olevan olevan 1 varcharille ja 2 nvarcharille.
